Tekniikka ei ratkaise työssä oppimisen haasteita

Tässä 10 syytä, miksi et tarvitse erillistä opetusohjelmistoa työssä oppimisen tukemiseksi.

1. Oppiminen on viime kädessä jokaisen omalla vastuulla. Se ei ole luonteeltaan toimintaa, jota voidaan hallita ja kontrolloida keskitetysti erikoistuneiden työkalujen tai jonkin teknisen alustan avulla.

2. Useimmiten on niin että tekniset ratkaisut päin vastoin erottavat oppimisen työstä ja jokapäiväisestä elämästä. 12-vuoden aikana tehty pitkittäistutkimus Oppimisen parhaat työtavat osoittaa, että suosituimmat ja arvokkaimmat oppimisvälineet ovat monikäyttöisiä; eli niitä voidaan käyttää monista eri syistä monin eri tavoin.

3. Oppiminen ei ole jotain, mitä ”tehdään” ihmisille. Suurin osa oppimisesta tapahtuu päivittäisen työn ohessa vertaisten kesken ja paneutumalla verkon tarjoamiin resursseihin. Siksi normaalit arkiset sähköiset työvälineet, web-työkalut ja -alustat ovat todellisia ”oppimistekniikoita”. Näiden arkisten jo olemassa olevien työkalujen ja työtapojen syvempää hallintaa olisi kannustettava ja kehitettävä.

4. Oppimisessa on kyse motivaatiosta, eikä niin sanotusta motivaatiotekijöiden pelillistämisestä. Kyse on ymmärryksestä siihen, mikä motivoi ihmisiä oppimaan – antaa heille mahdollisuuden parantaa ja kehittää omaa tulevaisuuttaan (ei vain organisaation) – ja tunnustaa, että näin toimien myös organisaatio lopulta voittaa.

5. Tämä tarkoittaa kunkin oppijan kannustamista valitsemaan itse resursseja, työkaluja ja palveluita, jotka auttavat heitä oppimaan tavalla, jolla he kokevat saavasa eniten arvoa. Samalla se tarkoittaa sitä että organisaation tulee olla pakottamatta kaikille sopivia ratkaisuja, jotka harvoin sopivat kenenkään tarpeisiin.

6. Oppiminen on syvällisellä tavalla henkilökohtainen kokemus jonka muodostuminen on kytköksissä oppijan sosiaaliseen viitekehykseen. Tästä seuraa se että oppimiskokemukset eivät ole jotain, jota voidaan luoda, seurata ja hallita yhdellä alustalla.

7. Tiimiyhteistyöalustat ja yritysten sisäiset ja ulkoiset sosiaaliset verkostot ovat todellisen oppimisen tapahtumapaikka. Se tarkoittaa sitä että oppijoita on kannustettava muodostamaan yhteys, keskustelemaan, reflektoimaan ja tekemään yhteistyötä muiden samoista ilmiöistä kiinnostuneiden kanssa.

8. Kun kyse on oppimiseen liittyvistä sisällöistä ja ”oppimismahdollisuuksista”, älä ajattele NIH: ta (ei keksitty täällä) äläkä tavoittele pyörän keksimistä uudelleen. Ota oppimisen alkupisteeksi kaikki se mitä on jo saatavilla, ja aseta se saataville niin että materiaalit ovat mahdollisimman lähellä oppijan tarvetta – ei siis siilossa (oppimisympäristössä), jota käytetään harvoin.

9. Jos vaaditaan juuri tiettyä (organisaation) toimintaan liittyvää oppimista, älä paketoi sisältöjä epämotivoivaan kurssimuotoon. Tarjoa mieluummin lyhyitä, joustavasti käytettäviä resursseja, joita voidaan tuottaa ja muokata monissa muodoissa.

10. Lopuksi, kyse ei ole suoritteiden oppimisesta (pänttäämisestä) ja mittaamisesta, vaan sen mittaamista, mitä ihmiset voivat tehdä oppimansa tuloksena. Eli jos on opeltu uusi tapa toimia niin oikea mittari on katsoa miten tapa toimia muuttui. Oppimisen tavoitteen tulee olla suorituskyvyn muutoksessa ja parantamisessa. Tekniknen oppimisalusta saattaa olla hyödyllinen jos pitää seurata pakollisen koulutuksen saatavuutta (jos sitä on paljon), mutta se ei pysty analysoimaan suorituskyvyn parannuksia, eikä se kerro juuri mitään siitä oppiko kukaan vaikuttavuuden kannalta mitään.

Oli tarpeesi sitten oppimiseen, verkkostrategiaan, viestintään tai työnkulkuihin liittyvä, niin tarjoamme sinulle ilmaisen tunnin mittaisen verkkoauditoinnin organisaation tilanteen arvioimiseksi. Saat keskustelun päätteeksi sähköpostiisi tiivistelmän niistä toimenpiteistä mitkä koit olennaisiksi organisaatiosi kannalta.

Global taskforce of likeminded strategy & communication professionals

N. A. Osaran kuja 4 B

00790 Helsinki

Copyright Likeminds 2019