Verkostot muuttavat liiketoimintahyödyn syntymekanismia

Työn luonne ja liiketoimintahyödyn syntymekanismi kannattaa ajatella perustavalla tavalla toisin mikäli haluamme hyötyä verkostoajan tarjoamista uusista mahdollisuuksista.

Kun siirrymme aiemmasta teollisesta työn organisoinnista kohti verkostoajan tapaa tuottaa lisäarvoa mahdollistamme samalla työn jalostusasteen, lisäarvon, liiketoimintahyödyn ja työn mielekkyyden kasvattamisen. Uuden organisoitumistavan potentiaalit ovat sen verran merkittävä että vain harvalla yrityksellä on mahdollisuus jättää asia tutkimatta ja kokeilematta.

Verkostojen hyödyntäminen tarjoaakin kokonaan uusia menestyksen eväitä kunhan ymmärrämme että tapa organisoida sekä työ että lisäarvontuotanto muuttuu.

Siinä missä teollinen aika perustui massatuotannolle, mittakaavahyödylle, toistolle ja standardoinnille syntyy verkostoajan hyöty toisin. Toiminnan aineettomat ja luovat osat nousevat nyt verkostoajan työn organisoinnin ytimeen. Aineettoman arvontuotannon ja luovuuden uudelleenmäärittely koskevat yhä useampaa työsuoritetta ja niitä tapoja joilla organisaatio tuottaa liiketoimintahyötyä.

Tapa jolla tuotamme lisäarvoa organisoituu siis eri tavalla kun siirrymme kohti teollisen työn jälkeistä aikakauta eli parhaillaan esiin nousevaa uutta verkostotaloutta. Verkostoissa on toki aiempaan verrattuna samaakin, mutta kyseessä ei ole teollisen ajan sähköistetty kopio.

On myös syytä tarkentaa että kyse ei suinkaan ole teollisen ajan tarkoittamista verkostoista, kuten vaikkapa alihankintaverkostosta. Se mitä teollinen aika tarkoitti ”verkostolla” ja mitä verkostoaika laajempana aikakausien välisenä käsitteenä ja muutoksena tarkoittaa, ovat pääosin kaksi eri asiaa.

Verkostoajan arvontuotanto, vastavuoroinen yhteistyö ja verkostomainen liiketoiminta perustuvat monelta monelle virtaavan arvon virtauksen ja liiketoimintahyödyn mahdollistamiselle. Aiemmin alihankkijoiksi tai kilpailijoiksi nähdyt toimijat ymmärretään nyt mahdollisina kumppaneina joilla on samansuuntaisia tavoitteita. Kun verkoston yksittäinen jäsen hyötyy niin näin syntyvä hyöty nostaa koko verkoston arvoa joka puolestaan palautuu monin tavoin takaisin kullekin verkoston jäsenelle. Toimiva verkosto luo hyvän kierteen ja koko verkoston toimintaa kasvattavat takaisinkytkennät.

Verkostoajan tärkein liiketoimintaveturi syntyy työn ja arvonvirtauksen uudelleenorganisoinnista.

Työn uudelleenorganisointi mahdollistaa sen että rutiinityö automatisoituu ja arvo virtaa vapaammin verkostojen yli. Aiempien arvon virtauksen esteiden purku tapahtuu etenkin ohjelmistojen kautta, mutta yhä useammin myös keinoälyn, koneoppimisen, robottien ja uusien lohkoketjujen kaltaisten arvojärjestelmien avulla. Siinä missä yrityksen arvovirta perustui aiemmin lähinnä kahdenvälisiin transaktioihin voidaan arvoa jyvittää nyt reaaliaikaisesti ja hajautetusti koko toimijaverkoston kesken.

Kun aiemmin hankalat ja aikaavievät arvonvirtauksen rutiinit (kuten laskutus) voidaan automatisoida nousee työn arvostetuimmaksi osaksi asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeiden ymmärtäminen ja odotusten hallinta. Organisaatio voi erikoistua ja keskittyä korkeamman jalostusasteen tehtäviin. Näitä ovat esimerkiksi monimutkaisten ja kompleksisten ongelmien ratkaiseminen tai räätälöityjen tehtävien suorittamiseen. Niistä kertyvä liiketoimintahyöty ylittää rutiinitehtävistä saatavan arvon.

Uudenlaisen verkostotyön lopputuotteet ovatkin yhä useammin aineettomia. Vaikka itse tuote saattaa olla fyysinen tuote on siihen liittyvä kaupallinen lisäarvo aineetonta kuten on vaikkapa jo pitkään ollut niin sanotuissa brändituotteissa vaikkapa muodin, elektroniikan ja mobiililaitteiden piirissä.

Verkostomaisen työtavan ja verkoston yli tapahtuvan arvonluonnin muuttumisen seurauksena myös työn organisointi kannattaa tehdä toisin. Organisaatioin kannattaa verkostoitua ja rakentaa kumppaniverkko sekä tietotekniikan keinoin, että myös sen avulla miten sen oma henkilöstö luo, arvottaa, jalostaa, käyttää ja jakaa tietoa organisaation päämäärien saavuttamiseksi yhteistyössä verkon muiden osapuolten, sidosryhmien ja myös asiakkaiden kanssa. Uudessa ajattelussa myös asiakas nähdään yhtenä arvoa tuottavana osapuolena. Ja jos näin on, niin se tarkoittaa silloin sitä että asiakkaan tarpeiden palveleminen ansaitsee laajemman vastavuoroisen dialogian hänen kanssaan.

”In time we will realize it was actually about customer centricity and not digital transformation.

And actually, that was a profoundly different thing.

Technology became the enabler not the idea.

It was about better not cheaper.”

– Tom Goodwin

Oli tarpeesi sitten oppimiseen, verkkostrategiaan, viestintään tai työnkulkuihin liittyvä, niin tarjoamme sinulle ilmaisen tunnin mittaisen verkkoauditoinnin organisaation tilanteen arvioimiseksi. Saat keskustelun päätteeksi sähköpostiisi tiivistelmän niistä toimenpiteistä mitkä koit olennaisiksi organisaatiosi kannalta.

Global taskforce of likeminded strategy & communication professionals

N. A. Osaran kuja 4 B

00790 Helsinki

Copyright Likeminds 2019